Go to the page content
Lihavuus | 6 min. lukemisaika

Aivot säätelevät painoasi

Monet ihmiset luulevat, että on olemassa helppo selitys sille, miksi he ovat lihavia – he syövät enemmän kuin kuluttavat. Todellisuudessa elintavat ovat kuitenkin vain yksi monista syistä, jotka saavat kehomme keräämään – ja säilyttämään – ylimääräisiä kiloja. Novo Nordiskin lihavuustutkimusalan johtaja Mads Tang-Christensen selittää, miksi jotkut lihavuuteen johtavat syyt eivät ole meidän hallinnassamme – ja mitä voimme tehdä asialle.

Väestöstä yli puolet ovat ylipainoisia ja useimmat haluaisivat pudottaa painoa. Painonhallinta on vaikeaa ja usein paino palaa takaisin muutaman viikon sisällä.

Ymmärtääksemme, mikä tekee ylipainon pudottamisesta ja sen poissa pitämisestä vaikeaa, meidän täytyy kääntyä lääketieteen puoleen. Tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti, että lihavuus ei ole persoonallisuuteen liittyvä heikkous. Itse asiassa kyseessä on monimutkainen aineenvaihduntasairaus. Ja kuten missä tahansa sairaudessa, pelkät elintapoja koskevat muutokset auttavat vain tietyn verran.

Kaksoisasiantuntija

Mads Tang-Christensen on ylipainon hoitamisen kaksoisasiantuntija. Novo Nordiskin lihavuustutkimuksen apulaisjohtajana hän ja hänen tiiminsä ovat tehneet tutkimusta tällä alalla lähes kahden vuosikymmenen ajan. Tang-Christensen on itsekin lihava. Hän haluaa sekä toteuttaa tieteellisiä edistysaskeleita että saada useammat ihmiset ymmärtämään paremmin, miten monimutkainen sairaus lihavuus on.

”Vaikka ympäristömme onkin muuttunut dramaattisesti, geneettinen mieltymyksemme energiapitoista ruokaa kohtaan on pysynyt suhteellisen samana.”

-Mads Tang-Christensen, Corporate Vice President of Obesity Research, Novo Nordisk

Lihavuus voi vaikuttaa moniin elämän osa-alueisiin, terveyteen ja hyvinvointiin. Yhä useammat ihmiset ympäri maailmaa elävät ylipainon kanssa, mutta vain murto-osa heistä saa tällä hetkellä hoitoa. Mads Tang-Christensenin mukaan tämä johtuu siitä, että lihavuuden syitä ymmärretään edelleen huonosti. Neuvonta on usein yksinkertaistettu muotoon ”syö vähemmän ja liiku enemmän”.

”Tämä selitysmalli vaikuttaa melko suoraviivaiselta – saamme enemmän energiaa kuin kulutamme, painomme nousee. Itse ongelma on kuitenkin paljon monimutkaisempi. Vaikuttaa siltä, että kehoomme on sisäänrakennettu taipumus pitää kiinni ylimääräisestä energiasta. Tämä johtuu luultavasti siitä, että se oli tuhansia vuosia elintärkeä selviytymismekanismi", Tan-Christensen sanoo.

Kivikautiset aivot nykyajan maailmassa

Kivikaudella – 50 000 vuotta sitten – ruuan saanti oli epävarmaa. Ajoittain oli runsautta ja ajoittain puutetta ja nälkää. Esivanhempamme selviytyivät todennäköisemmin hengissä, jos heidän kehonsa oli hyvä varastoimaan energiaa rasvakudoksena runsauden aikoina. Tämän vuoksi heidän aivonsa kehittyivät etsimään maistuvaa ja energiapitoista ruokaa, jonka keho pystyi helposti säilömään rasvakudoksena.

Nykyään ympärillämme on paljon energiapitoisia ruokia ja juomia, joihin pääsemme helposti käsiksi. Olemme myös fyysisesti vähemmän aktiivisia kivikautisiin esivanhempiimme verrattuna. Vaikka ympäristömme onkin muuttunut dramaattisesti, geneettinen mieltymyksemme energiapitoista ruokaa kohtaan on kuitenkin pysynyt suhteellisen samana.

”Kun yhdistää luonnollisen taipumuksen energian säilömiseen rasvana sekä ympäristön, joka tekee ylimääräisen energian syömisestä ja juomisesta helppoa, ei ole yllättävää, että yhä useammilla ihmisillä ympäri maailmaa on ylimääräistä painoa”, Mads Tang-Christensen sanoo. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten huonosti geenimme on sopeutuneet nykyiseen, nopeasti muuttuneeseen ympäristöön.

Keholla on keinoja painonpudotuksen estämiseen

Toinen haaste lihavuuden hoidossa on se, että kehomme suojaa meitä aktiivisesti painonlaskulta. Tämä piti tehokkaasti esivanhempamme elossa, mutta nykyään se vaikeuttaa painon pudottamista ja saavutetun painon ylläpitämistä pitkällä aikavälillä.

”Vaikuttaa siltä, että kehoomme on sisäänrakennettu taipumus pitää kiinni ylimääräisistä kaloreista. Tämä johtuu luultavasti siitä, että se oli tuhansia vuosia elintärkeä selvitymismekanismi.”

-Mads Tang-Christensen, Corporate Vice President of Obesity Research, Novo Nordisk

Mads Tang-Christensen kertoo, että keho aktivoi suojamekanismin, kun se havaitsee painon putoavan. Se saa ihmiset tuntemaan olonsa nälkäisemmäksi ja vähemmän kylläiseksi aterian jälkeen, mikä saattaa lisätä ruokahalua. Mekanismi saa myös kehon käyttämään vähemmän energiaa.

”Tämän vuoksi pudotettu paino palaa muutaman viikon kuluttua usein takaisin, vaikka energian saanti ei olisikaan lisääntynyt. Joissakin tapauksissa paino voi nousta, vaikka ihminen söisi vähemmän kuin ennen”, Mads Tang-Christensen toteaa.

Lihavuus on sairaus muiden joukossa

Mads Tang-Christensen lisää, että lihavuuden puutteellinen ymmärtäminen on johtanut hyödyttömiin ja haitallisiin myytteihin.

”Jos aiomme tarttua lihavuusongelmaan koko väestössä, meidän on ymmärrettävä, että kyseessä on pitkäaikaissairaus, jota meidän on hoidettava”, hän sanoo.

Viitteet
  • Qi L & Cho YA. Nutr. Rev. 2008; 66(12):684—694.
  • Morris R. Synthese 2018; 1—26.
  • Sumithran P & Proietto J. Clinical Science 2013; 124:231—241.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Onko lihavuus  todella sairaus?
Lihavuus | 6 min. lukemisaika

Onko lihavuus todella sairaus?

Lihavuus on sairaus, jossa ihmisen elimistöön kertyy liikaa rasvaa. Sen syyt ovat moninaiset, ja hyvä lihavuuden hoito on aina yksilöllistä.

Lihavuuslääkkeet elintapamuutoksen tukena
5 min. lukemisaika

Lihavuuslääkkeet elintapamuutoksen tukena

Samaan tapaan kuin emme pysty hallitsemaan ruumiinlämpöämme ajatuksemme voimalla, emme myöskään pysty hallitsemaan kaikkia biologisia ruokahaluun vaikuttavia prosesseja.

FI22OB00093 (päivitetty 27.9.2022)