Mitä suomalaiset
ajattelevat painosta?

Yksi tutkimuksen merkittävimmistä tuloksista koskee puheeksiottamisen viivettä. Vastaajilla*, jotka olivat ottaneet puheeksi avuntarpeen painonhallinnassa, kului keskimäärin 4,2 vuotta avun tarpeen tunnistamisesta siihen, että he ottivat painonhallinnan puheeksi terveydenhuollossa. 44 % vastaajista ei kokenut lihavuudesta keskustelemista terveydenhuollossa lainkaan tarpeelliseksi.

“Neljä vuotta on todella pitkä aika ihmisen elämässä. Haluamme rohkaista ihmisiä hakemaan terveydenhuollosta apua ja ottamaan painonhallinnan puheeksi. Samalla terveydenhuollon ammattilaisten on osattava puhua lihavuudesta ja sen hoidosta kunnioittavasti”, Tirkkonen tiivistää.

Suomi on Euroopan lihavuustilastoissa kolmantena. Julkisessa keskustelussa vastaukseksi tämän kehityksen hillitsemiseen on tarjottu kansallisen lihavuusohjelman uudelleen aloittamista. Ratkaisuehdotus on ajankohtainen, sillä lihavuuden hoitamattomuudesta johtuvat ennenaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet, sairauspoissaolot ja muut kustannukset ovat Suomelle yli 10 miljardia euroa tulevan vaalikauden aikana.

“Suomeen tarvitaan kansallinen lihavuusohjelma ja nykyistä yhtenäisemmät hoitomallit. Asuin- tai hoitopaikka ei saisi ratkaista sitä, saako ihminen tukea ja apua lihavuuden hoitoon ja painonhallintaan. Vähimmäisvaatimus olisi, että kaikkialla Suomessa tiedetään, mistä apua saa ja miten hoitoon pääsee”, Tirkkonen sanoo.

Tutkimuksen mukaan painonhallinta uhkaa jäädä pitkäksi aikaa ihmisen omaksi projektiksi. Vastaajat olivat muuttaneet elämäntapojaan ja pudottaneet painoaan muulla keinoin kuin lääkehoidolla keskimäärin kuusi kertaa. 19 % vastaajista oli pudottanut painoa puolestaan 11-20 kertaa. Luku kertoo siitä, että painonhallinta ja lihavuuden hoito mielletään edelleen usein yksilön omaksi vastuuksi. Vaikka kyse on terveydentilasta, johon on tarjolla ammattilaisen apua.

Lihavuus on Käypä hoito -suositusten tunnustama pitkäaikaissairaus, jonka taustalla vaikuttavat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. 

Kaikista vastanneista 51 % piti lihavuuden lääkehoitoa asianmukaisena hoitona. Naisista (50–65 vuotta) näin ajatteli yli puolet (57 %). Toisaalta elintapahoidon tukena käytettävään lääkehoitoon suhtauduttiin myös epäluuloisesti: 21 prosenttia kaikista vastaajista koki, että lihavuuden hoito lääkkeillä tuntui huijaamiselta. Etenkin miehet (25–49 vuotta) olivat samaa mieltä väitteen kanssa (27 %). 

”Ajattelen, että nämä luvut kertovat siitä, että lihavuuden hoitoa ei vielä tunneta riittävän hyvin. Vertailukohta voisi löytyä vaikkapa mielenterveyskeskustelusta viime vuosikymmeneltä. Aiemmin siitä vaiettiin tiukasti, nyt tilanne on täysin eri”, Tirkkonen sanoo.

Kuluttajatutkimus on luettavissa täältä.


Mitä suomalaiset ajattelevat painosta? -tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten kokemuksia, asenteita ja tarpeita, jotka liittyvät lihavuuteen ja sen hoitoon. Kyselyyn vastasi 826 iältään 25–65-vuotiasta suomalaista, joilla oli ylipainoa tai lihavuutta (painoindeksi oli 27,0 tai enemmän, ja se toteutettiin Taloustutkimuksen Internetpaneelissa 15.-25.5.2026. Tutkimuksen julkaisija on Novo Nordisk yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa.