Jakso 2: Painonhallinta ruuhkavuosina – paranna unta ja lisää jaksamista arjessa
Nuku paremmin, jaksa arjessa, onnistu elämätapamuutoksessa. Artikkelimme asiantuntijoina ovat erikoislääkäri Janne Kanervisto ja elintapavalmentaja Jenni Harala.
Puhutaan lihavuudesta -liven toisessa jaksossa “Painonhallinta ruuhkavuosina – paranna unta ja lisää jaksamista arjessa”, erikoislääkäri Janne Kanervisto ja elintapavalmentaja Jenni Harala keskustelivat elämänmuutoksen onnistumisen edellytyksistä. Miten omaa hyvinvointia voi lisätä ruuhkavuosiarjessa? Miten uni vaikuttaa painonhallintaan ja miksi unta kannattaa priorisoida?
Muutos alkaa pysähtymisellä, kertoo elintapavalmentaja Jenni
Harala. Ruuhkavuosien pyöritykset vievät helposti mennessään ja moni
havahtuu hyvinvointinsa heikkenemiseen. Tällöin herää halu tehdä
muutoksia, jotta oma hyvinvointi lähtisi kohenemaan. Usein
hyvinvointia lähdetään kuitenkin korjaamaan täysillä, kaasu pohjassa,
jolloin muutoksia tehdään usein väärässä järjestyksessä ja liian
nopeasti. Haralan mukaan tärkeintä onkin ensin pysähtyä. On hyvä kysyä
itseltä, mikä elämässä toimii, mitkä ovat asioita, joista haluaa pitää
kiinni tai ovat itselle erityisen tärkeitä. Omien voimavarojen
tarkastelu on hyvä keino pohtia, mikä omassa elämässä on hyvin tällä
hetkellä. Samalla on tärkeää pohtia, mitkä asiat elämässä tukevat
muutoksia ja toisaalta huomata myös ne muutoksia estävät asiat, joihin
voi itse vaikuttaa.
Jos pysähtymisen ja voimavarojen
tarkastelun jälkeen huomaa, että omat voimavarat ovatkin aika vähissä,
on erityisen tärkeää lähteä liikkeelle pienin askelin, Harala
painottaa. Muuten muutos nakertaa jo ennestään vähissä olevia voimavaroja.
Uni vaikuttaa fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiimme ja silti
helposti unohdamme, miten tärkeää nukkuminen on, erikoislääkäri Janne
Kanervisto toteaa. Usein aliarvioimme unentarpeemme, kun tosiasiassa
tarvitsemme seitsemästä yhdeksään tuntia unta päivittäin.
Uni vaikuttaa voimakkaasti myös painonhallintaan ja ruokahalun
sääntelyyn. On tutkittu univajeisia ja ihmisiä, jotka nukkuvat
riittävästi. Univajeinen syö kaloreissa noin 20–25 % enemmän päivässä.
Univajeen takia nälänsäätelyhormonin pitoisuudet muuttuvat.
Nälänsäätely ei toimi ja syömme joka aterialla hieman enemmän.1
Miten unta ja siten omaa hyvinvointia voi sitten
parantaa? Keho ja mieli tarvitsevat aktiviteetteja ja mielekkäitä
asioita, Kanervisto toteaa. Säännöllisen rytmin ylläpito, valon ja
pimeän säännöllinen vaihtelu sekä häiriötekijöiden, kuten kofeiinin,
vähentäminen ovat hyvän unen edellytyksiä. Säännöllinen heräämisaika
ja rauhalliset iltatoimet auttavat löytämään oman, toimivan unirytmin.
Molemmat asiantuntijat korostavat maltillisuutta ja suorittamisen
välttelyä. Harala muistuttaa hyvän olon tekojen merkityksestä – mitkä
ovat itselle asioita, joista tulee hyvä olo? Hyvän olon teot, kuten
metsäkävelyt lounaalla, lämmin suihku tai ystävälle soittaminen,
lisäävät hyvinvointia ja ruokkivat positiivista kehää.
Hyvien asioiden vaaliminen elämässä, perusasioihin keskittyminen sekä
ilon mukana pitäminen ovat hyvän unen ja hyvinvoinnin kulmakiviä.
Alkuinnostus on tärkeää, mutta kerralla kaiken muuttaminen voi
hyvinvoinnin lisäämisen sijasta kuluttaa voimavaroja. Kaikkea ei
tarvitse kerralla muuttaa, tärkeää on lähteä liikkeelle pienistä
jutuista.
Optimoinnin sijasta sopeutuminen on tärkeää –
täydellisyyden sijasta pitää pohtia mikä sopii omaan elämään. Tehtyä
tulee, kun tekeminen on itselle sopivaa ja tehty on parempi kuin täydellinen.
Voit katsoa koko webinaarin tallenteena täältä.
FI22OB00036_07042022
Novo Nordisk ei vastaa muiden toimijoiden ylläpitämien verkkosivujen sisällöstä.