Go to the page content
5 min. lukemisaika

Jakso 1: Miksi vatsa kurnii? Lihavuus, hormonit ja oman kehon signaalit

Mielihyvä on onnistuneen painonhallinnan ydin

Maailman lihavuuspäivän aattona Novo Nordisk järjesti verkkotilaisuuden ”Miksi vatsa kurnii? Lihavuus, hormonit ja oman kehon signaalit”, jossa keskusteltiin lihavuudesta tutkimuksen ja omakohtaisten kokemusten valossa. Keskustelemassa olivat hyvinvointivaikuttaja ja kokemusasiantuntija Veera Bianca sekä kliinisen ravitsemustieteen professori Kirsi Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.

Lihavuuden synty on monimutkainen prosessi

Kirsi Virtasen mukaan on vanhanaikaista väittää, että lihavuudessa olisi kyse vain tahdonvoimasta tai syömisen ja fyysisen aktiivisuuden kaavasta – eli siitä, että liikutaan enemmän kuin syödään. Lihavuutta ja sen lukuisia taustatekijöitä on tutkittu pitkään, ja yhä karttuva tieto on osoittanut sen, ettei lihavuus eikä siten painonhallintakaan ole selkeä tai mustavalkoinen asia.

”Se, miten paino määräytyy, on laaja ja monimutkainen asia. Vasta pikkuhiljaa on tutkimuksen kautta opittu, miten kehon painoa säädellään”, Virtanen tiivistää.

Virtasen mukaan lihavuuteen vaikuttavat muun muassa kehon hormonit, kuten kylläisyys- ja nälkähormonit, sekä muun muassa syömistottumukset ja riittävä unen saanti. Ympäristön ja geenien suhteella on myös merkitystä: vaikka elinympäristömme on muuttunut paljon, geenimme ovat kuitenkin samat kuin kymmeniä tai satoja vuosia sitten.

”Tiedetään, että viimeisen sadan vuoden aikana ympäristömme on muuttunut valtavasti, mutta silti geenit ovat ihan ne samat. Jos katsotaan lihavuuden esiintyvyyttä, huomataan, miten ympäristön vaikutus tulee esiin”, Virtanen kertoo.

Geenimme on ohjelmoitu varastoimaan mahdollisimman tehokkaasti energiaa, mutta samaan aikaan aktiivisuutta voivat vähentää esimerkiksi istumatyö ja autoilu. Ympäristötekijöillä on merkitystä siinäkin, miten se fyysisesti mahdollistaa aktiivisuuden: onko esimerkiksi kävelyteitä ja jalkakäytäviä rakennettu riittävästi.

Painonhallintaan on nykyäänkin tarjolla mitä erilaisimpia kuureja ja valmennuksia. Virtasen mukaan kestävämmät painonhallinnan keinot liittyvät kuitenkin mielihyvän lisäämiseen. Merkitystä on jo pienillä teoilla, kuten ruokarytmin säännöllistämisellä, ruuan kattamisella kauniisti sekä itselleen mieluisan liikuntalajin löytämisellä. Huippu-urheilijaksi ei kenenkään tarvitse ryhtyä, vaan keskeistä on passiivisen ajan vähentäminen ja mielihyvän löytäminen itselleen sopivasta tekemisestä.

Viitteet
  • Sumithran P & Proietto J. Clinical Science 2013; 124:231—241.
  • Morris R. Synthese 2018; 1—26.
  • Proietto J. https://theconversation.com/chemical-messengers-how-hormones-make-us-feel-hungry-and-full-35545 [viitattu maaliskuussa 2022]

Veera Bianca laihdutti lapsesta asti, kunnes löysi rauhan ruuan ja kehonsa kanssa

Veera Biancan elämään mahtuu pitkä lista erilaisia laihdutuskuureja lentoemäntädieetistä kaalisoppakuuriin. Veeran suhde omaan kehoon alkoi vääristyä jo lapsena, kun kouluterveydenhuollossa näytettiin painokäyriä ja media oli pullollaan laihuutta ihannoivaa kuvastoa. Syntyi tavoite laihuuden tavoittelusta, joka jatkui vuosikausia ja johti pahimmillaan syömishäiriöön.

Laihduttamisesta syntyi itseään toistava kierre: ensin oli tiukasti säädelty dieetti, jonka aikana syötiin vähän ja rajoitetusti. Dieettaaminen lisäsi nälkää, mikä näkyi jopa ahmimisena. Paino lähti uudelleen nousuun, mistä syntyi huonommuuden kokemuksia, mikä puolestaan jatkoi laihuuden tavoittelua ja uusien dieettien yrittämistä. Kierre oli valmis.

Käännekohdiksi Veera Bianca tunnistaa Olet mitä syöt -ohjelmaan osallistumisen sekä itselleen sopivan ravitsemusterapeutin löytämisen. Vaikka Veera tunnistaa laihdutusohjelmiin liittyvät ongelmat, hänelle ohjelman lääkärin lempeä ja asiantunteva suhtautuminen oli positiivinen kokemus. Ravitsemusterapeutin radikaali ohje olla miettimättä syömisiä kuukauteen johti ruokasuhteen parantumiseen ja tarkempaan oman kehon kuuntelemiseen.

Nykyään Veera Bianca syö ja liikkuu mielensä mukaan rajoittamatta ja laskematta ja kertoo voivansa hyvin. Hän on löytänyt itselleen mieleiset liikkumisen muodot, jotka tuottavat hänelle mielihyvää. Jos tekee mieli herkutella, hän herkuttelee eikä tunne siitä huonommuutta. Hän kannustaakin hakemaan apua omaan tilanteeseen terveydenhuollon ammattilaisilta, jos se on mahdollista.

”Pitää olla itselleen armollinen ja ymmärtää, ettei ole kiire minnekään. Kannustan hakemaan apua ja tukea, yksin näiden tuntemusten kanssa ei kannata jäädä”, Veera Bianca muistuttaa.

Veera Biancaa voit seurata blogissa ja Instagramissa @veerabianca.

Pohditko miten ottaa lihavuus puheeksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa? Sivuiltamme löydät tukea myös siihen.

FI22OB00015-28032022

Muut Live-tapahtumat