Vyötärölihavuus voi kertoa sydänsairauksien riskistä – kokeile vyötärö-pituus-suhdelaskuria

BMI ei kuitenkaan mittaa kehon rasvan jakautumista. Jotkut ihmiset voivat siksi olla BMI:n mukaan normaalipainoisia (välillä 18,5–24,9 kg/m²) mutta silti kantaa suurta määrää kehon rasvaa erityisesti vatsan alueella, mitä kutsutaan vyötärölihavuudeksi tai keskivartalolihavuudeksi. Keskivartalolihavuus voi paljastaa sydänsairauksien riskin henkilön sitä itse tiedostamatta.

Keskivartalolihavuuteen liittyviä riskejä voidaan ymmärtää laajemmin käyttämällä mittarina vyötärönympäryksen ja pituuden suhdetta (Waist-to-Height Ratio, WHtR). Jakamalla vyötärön ympärysmitan pituudella saadaan tietoa rasvan jakautumisesta kehossa – erityisesti viskeraalirasvasta eli sisäelinrasvasta. Viskeraalirasva voi johtaa vakaviin terveysongelmiin, kuten sydänsairauksiin, diabetekseen ja verenpainetautiin.

Mikä on normaali vyötärön ympärysmitta? Täytä alle tiedot ja näet pituuden mukaisen arvion tilanteesta. Vyötärönympäryksen mittaamiskohta: horisontaalinen mittaustaso on alimman kylkiluun alareunan ja suoliluun harjun yläreunan puolivälissä.

Huomaathan, että laskuria ei ole tarkoitettu käytettäväksi yksittäisen potilaan sairauden diagnosointiin tai ennustamiseen eikä se korvaa ammattilaisen suorittamaa arviota. Jos sinulla on kysyttävää terveydestäsi, ota yhteyttä lääkäriisi tai muuhun pätevään terveydenhuollon ammattilaiseen.

Vyötärön ja pituuden suhdeluku kertoo, kuinka paljon rasvaa on kertynyt vatsan alueelle.

Tämä rasva voidaan jakaa kahteen ryhmään:

• Ihonalainen rasva (subkutaaninen rasva): Aikuisilla tämä rasva muodostaa tyypillisesti noin 85 % kaikesta kehon rasvasta ja sijaitsee juuri ihon alla.
• Sisäelinrasva (viskeraalirasva): Tämä rasva sijaitsee syvemmällä ja ympäröi sisäelimiä, kuten mahalaukkua, maksaa ja suolistoa. Terveillä aikuisilla viskeraalirasva muodostaa yleensä 10–15 % kaikesta kehon rasvasta.

Sisäelinrasva eroaa ihonalaisesta rasvasta monin tavoin:

• Haitallisempi: sisäelinrasva tuottaa enemmän tulehdusta aiheuttavia aineita, jotka voivat vahingoittaa kehoa ajan myötä.
• Vähemmän hyödyllisiä hormoneja: sisäelinrasva tuottaa vähemmän hormoneja, kuten leptiiniä, joka auttaa säätelemään ruokahalua ja ylläpitämään terveyttä.

Korkeat sisäelinrasvan tasot voivat aiheuttaa ongelmia seuraavista syistä:

• Heikentynyt insuliiniherkkyys: tämä voi johtaa insuliiniresistenssiin ja lisätä tyypin 2 diabeteksen riskiä.
• Lisääntynyt rasvan hajoaminen: liiallinen sisäelinrasva hajoaa helpommin, vapauttaen enemmän rasvahappoja vereen.

Vyötärön ja pituuden suhde voi antaa viitteitä muista vakavista lihavuuteen liittyvistä sairauksista, kuten sydänsairauksista. Vaikka riskitasojen kynnysarvot ovat hyvin määriteltyjä, yleinen sääntö on pitää vyötärön ympärys alle puolet pituudesta, jotta mahdollisten terveysongelmien riskiä voidaan vähentää.