Pidempiaikainen stressi voi muuttaa ruokahaluamme. Tämä voi lisätä
riskiä lihomiseen. Toimivat stressinsäätelykeinot voivat tukea myös painonhallintaa.
Ajoittainen stressi on normaali reaktio. Se on myös hyvin yleistä.
Vuonna 2018 Gallup-yhtiön maailmanlaajuiseen, 142 maassa tehtyyn
kyselyyn vastanneista 35 prosenttia kertoi olevansa stressaantunut
suuren osan päivästä. Lyhytkestoinen stressi, kuten esimerkiksi
lähestyvä työtehtävän aikaraja, voi positiivisella tavalla aktivoida
meitä toimimaan.
Pidempiaikaisella stressillä voi puolestaan olla haitallisia
vaikutuksia terveyteen. Emme nuku hyvin ja liikunta vähenee.
Ruokailutottumuksemme muuttuvat epäterveelliseen suuntaan. Stressi
lisää riskiä lihomiseen.
Stressi on osa kehon ”taistele tai pakene” -reaktiota, joka on
auttanut meitä selviytymään vaarallisista tilanteista tuhansien
vuosien ajan. Normaalisti stressi on lyhytaikaista. Nykyään ihmiset
tuntevat olonsa stressaantuneeksi kuitenkin suuren osan päivästä ja
tämä reaktio aktivoituu jatkuvasti.
Stressin aikana kehon kortisolipitoisuus nousee. Kortisoli on eräs
biologiseen stressiin liittyvä hormoni. Yksi kohonneiden
kortisolipitoisuuksien vaikutuksista on ruokahalun lisääntyminen.
Stressaantuneena syömme siis todennäköisesti enemmän.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että stressaantuneena himoitsemme
energiapitoisempaa ruokaa, sillä koemme sen lievittävän stressiä.
Tämän vuoksi puhutaan ”lohtusyömisestä”.
Lihavilla henkilöillä on yleensä normaalia korkeammat
kortisolipitoisuudet. Stressi lisää ruokahaluamme ja vaikuttaa
ruokavalintoihimme. Nukumme huonommin, juomme enemmän alkoholia sekä
liikumme vähemmän. Kaikki tämä lisää lihavuuden riskiä.
Koska stressiä ei voi eikä kannattakkaan täysin välttää, hyvinvoinnin
kannalta on tärkeää löytää itselle sopivia stressinsäätelykeinoja. Jos
haluat vinkkejä siihen, miten stressaavissa tilanteissa olisi hyvä
toimia, lue artikkeli 8
tapaa hoitaa stressiä – ja painoa.
