Tunteet ovat avainasemassa painonhallinnassa

Keho ja mieli ovat jatkuvasssa vuorovaikutuksessa keskenään, eikä niitä voida erottaa. Esimerkiksi keho reagoi välittömästi, kun ihminen hermostuu – kämmenet alkavat hikoilla ja tulee jano. 

Kukaan ei ole jatkuvasti onnellinen ja iloinen. Ihmisillä on erilaisia tunnesäätelykeinoja, joiden avulla pyritään muuttamaan tunnetilaa. Jotkut ihmiset ahmivat TV-sarjoja, toisilla selviytymiskeinoina voivat olla tupakointi, alkoholi, uhkapelaaminen tai shoppailu.

Joskus tunnesäätelyyn ja hankalan tilanteiden käsittelyyn saatetaan käyttää myös ruokaa tai syömistä. Hetkellisesti syöminen voikin tilanteessa auttaa, mutta pidemmän päälle se ei ole toimiva ratkaisu.

Edellä mainittua tilannetta kutsutaan tunnesyömiseksi. Jokainen syö tunteisiin joskus, eikä satunnainen tunnesyöminen vaadi mitään hoitoa. Tunnesyömiseen voivat vaikuttaa monet elämänkaareen kuuluvat tapahtumat, kuten työpaikanvaihdokset, avioero, läheisen sairastuminen tai muutto. Tunnesyömisen taustalla voivat olla myös lapsuuteen liittyvät tapahtumat tai traumat.

Lapsuuden muistot laukaisivat tunnesyömisen myös Vicki Mooneylla, joka turvautui ruokaan kasvaessaan kodissa, jossa oli väkivaltainen isä. 28-vuotiaana Vicki painoi 180 kiloa.

”Söin suklaapatukan, jotta pystyin käsittelemään traumaa. Menin huoneeseeni, ja syömällä suklaapatukkani sain hieman lohtua tunteiden, tuntemusten ja kivun kanssa elämisessä”, hän kertoo.

Tunnesyömiseen voi olla monia syitä. Joillakin Vickin kaltaisilla henkilöillä se liittyy vakavaan emotionaaliseen traumaan ja kipuun. Kaikkien kohdalla tunnesyömistä ei kuitenkaan ole helppo yhdistää johonkin tarkkaan syyhyn tai elämäntapahtumaan. Joidenkin ihmisten kohdalla sen laukaisee stressi.

Kun jostakin asiasta tulee tapa, se voi alkaa elää omaa elämäänsä. Monet tunnesyöjät sanovat tunnesyömisen olevan kuin mikä tahansa muu riippuvuus, esimerkiksi tupakointi.

Tämä voi luoda kierteen, joka alkaa syömisellä tunteiden rauhoittamiseksi. Tämä tuottaa tilapäistä helpotusta, mutta sen jälkeen häpeän tunnetta liiallisesta syömisestä. Häpeän tunne aloittaa kierteen taas alusta.

Jos ihminen kokee jatkuvasti syyllistämistä ja syrjintää, vaikuttaa se itsetuntoon. Jos lihavuuteen suhtaudutaan siten, että se olisi kiinni vain yksilön omista valinnoista ja itsekurin puutteesta, jätetään ihminen todella yksin ja heitteille. Jokainen meistä kaipaa ymmärrystä ja tukea.

Jo pienet muutokset elintavoissa vaikuttavat positiivisesti niin kehon kuin mielen hyvinvointiin. Joskus toisen henkilön näkemys asiasta saattaa auttaa meitä huomaamaan, miten ja millaisia muutoksia kannattaa tehdä. Tämä henkilö voi olla esimerkiksi ystävä, perheenjäsen tai psykologi.

Tunnetyöskentelyn voi aloittaa pysähtymällä vaikeiden tunteiden äärelle ja havainnoimalla, mistä tunteet kumpuavat ja mikä on niiden alkulähde. Terveydenhuollon ammattilainen voi olla avuksi tällä matkalla.

Toinen näkökulma on muuttaa tapaa, jolla reagoimme tunteisiimme. Tässä tapauksessa tehokkaaksi on osoittautunut käyttäytymisterapia, joka auttaa ymmärtämään ja muokkaamaan ajattelu-, syömis- ja liikuntatottumuksia.

Etkö ole varma, mistä löydät apua tai kenen puoleen voit kääntyä? Ensisijaisesti on hyvä ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.