Ajoittainen stressi on normaali reaktio. Se on myös hyvin yleistä. Vuonna 2018 Gallup-yhtiön maailmanlaajuiseen, 142 maassa tehtyyn kyselyyn vastanneista 35 prosenttia kertoi olevansa stressaantunut suuren osan päivästä. Lyhytkestoinen stressi, kuten esimerkiksi lähestyvä työtehtävän aikaraja, voi positiivisella tavalla aktivoida meitä toimimaan.

Pidempiaikaisella stressillä voi puolestaan olla haitallisia vaikutuksia terveyteen. Emme nuku hyvin ja liikunta vähenee. Ruokailutottumuksemme muuttuvat epäterveelliseen suuntaan. Stressi lisää riskiä lihomiseen.

Stressi on osa kehon ”taistele tai pakene” -reaktiota, joka on auttanut meitä selviytymään vaarallisista tilanteista tuhansien vuosien ajan. Normaalisti stressi on lyhytaikaista. Nykyään ihmiset tuntevat olonsa stressaantuneeksi kuitenkin suuren osan päivästä ja tämä reaktio aktivoituu jatkuvasti.

Stressin aikana kehon kortisolipitoisuus nousee. Kortisoli on eräs biologiseen stressiin liittyvä hormoni. Yksi kohonneiden kortisolipitoisuuksien vaikutuksista on ruokahalun lisääntyminen. Stressaantuneena syömme siis todennäköisesti enemmän.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että stressaantuneena himoitsemme energiapitoisempaa ruokaa, sillä koemme sen lievittävän stressiä. Tämän vuoksi puhutaan ”lohtusyömisestä”.

Lihavilla henkilöillä on yleensä normaalia korkeammat kortisolipitoisuudet. Stressi lisää ruokahaluamme ja vaikuttaa ruokavalintoihimme. Nukumme huonommin, juomme enemmän alkoholia sekä liikumme vähemmän. Kaikki tämä lisää lihavuuden riskiä.

Koska stressiä ei voi eikä kannattakkaan täysin välttää, hyvinvoinnin kannalta on tärkeää löytää itselle sopivia stressinsäätelykeinoja. Jos haluat vinkkejä siihen, miten stressaavissa tilanteissa olisi hyvä toimia, lue artikkeli 8 tapaa hoitaa stressiä – ja painoa.

FI25OB00009_03_2025