Jakso 2: Painonhallinta ruuhkavuosina – paranna unta ja lisää jaksamista arjessa

Puhutaan lihavuudesta -liven toisessa jaksossa “Painonhallinta ruuhkavuosina – paranna unta ja lisää jaksamista arjessa”, erikoislääkäri Janne Kanervisto ja elintapavalmentaja Jenni Harala keskustelivat elämänmuutoksen onnistumisen edellytyksistä. Miten omaa hyvinvointia voi lisätä ruuhkavuosiarjessa?  Miten uni vaikuttaa painonhallintaan ja miksi unta kannattaa priorisoida?

Muutos alkaa pysähtymisellä, kertoo elintapavalmentaja Jenni Harala. Ruuhkavuosien pyöritykset vievät helposti mennessään ja moni havahtuu hyvinvointinsa heikkenemiseen. Tällöin herää halu tehdä muutoksia, jotta oma hyvinvointi lähtisi kohenemaan. Usein hyvinvointia lähdetään kuitenkin korjaamaan täysillä, kaasu pohjassa, jolloin muutoksia tehdään usein väärässä järjestyksessä ja liian nopeasti. Haralan mukaan tärkeintä onkin ensin pysähtyä. On hyvä kysyä itseltä, mikä elämässä toimii, mitkä ovat asioita, joista haluaa pitää kiinni tai ovat itselle erityisen tärkeitä. Omien voimavarojen tarkastelu on hyvä keino pohtia, mikä omassa elämässä on hyvin tällä hetkellä.  Samalla on tärkeää pohtia, mitkä asiat elämässä tukevat muutoksia ja toisaalta huomata myös ne muutoksia estävät asiat, joihin voi itse vaikuttaa.

Jos pysähtymisen ja voimavarojen tarkastelun jälkeen huomaa, että omat voimavarat ovatkin aika vähissä, on erityisen tärkeää lähteä liikkeelle pienin askelin, Harala painottaa. Muuten muutos nakertaa jo ennestään vähissä olevia voimavaroja.

Uni vaikuttaa fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiimme ja silti helposti unohdamme, miten tärkeää nukkuminen on, erikoislääkäri Janne Kanervisto toteaa. Usein aliarvioimme unentarpeemme, kun tosiasiassa tarvitsemme seitsemästä yhdeksään tuntia unta päivittäin.

Uni vaikuttaa voimakkaasti myös painonhallintaan ja ruokahalun sääntelyyn. On tutkittu univajeisia ja ihmisiä, jotka nukkuvat riittävästi. Univajeinen syö kaloreissa noin 20–25 % enemmän päivässä. Univajeen takia nälänsäätelyhormonin pitoisuudet muuttuvat. Nälänsäätely ei toimi ja syömme joka aterialla hieman enemmän.¹

Miten unta ja siten omaa hyvinvointia voi sitten parantaa? Keho ja mieli tarvitsevat aktiviteetteja ja mielekkäitä asioita, Kanervisto toteaa. Säännöllisen rytmin ylläpito, valon ja pimeän säännöllinen vaihtelu sekä häiriötekijöiden, kuten kofeiinin, vähentäminen ovat hyvän unen edellytyksiä. Säännöllinen heräämisaika ja rauhalliset iltatoimet auttavat löytämään oman, toimivan unirytmin.

Molemmat asiantuntijat korostavat maltillisuutta ja suorittamisen välttelyä. Harala muistuttaa hyvän olon tekojen merkityksestä – mitkä ovat itselle asioita, joista tulee hyvä olo? Hyvän olon teot, kuten metsäkävelyt lounaalla, lämmin suihku tai ystävälle soittaminen, lisäävät hyvinvointia ja ruokkivat positiivista kehää.

Hyvien asioiden vaaliminen elämässä, perusasioihin keskittyminen sekä ilon mukana pitäminen ovat hyvän unen ja hyvinvoinnin kulmakiviä. Alkuinnostus on tärkeää, mutta kerralla kaiken muuttaminen voi hyvinvoinnin lisäämisen sijasta kuluttaa voimavaroja. Kaikkea ei tarvitse kerralla muuttaa, tärkeää on lähteä liikkeelle pienistä jutuista.

Optimoinnin sijasta sopeutuminen on tärkeää – täydellisyyden sijasta pitää pohtia mikä sopii omaan elämään. Tehtyä tulee, kun tekeminen on itselle sopivaa ja tehty on parempi kuin täydellinen.