"Lihavuudenhoito on kehittynyt Suomessa viime vuosina mukavaan suuntaan. Ihmiset uskaltavat tänä päivänä hakea oikeasti apua painohallintaan", kuvailee Rosengård-Bärlund nykytilannetta.
Pietiläinen kiittelee potilaiden aktiivisuutta.
"Potilaat hakeutuvat itse lääkäriin ja kertovat suoraan, että minulla on nyt asia, johon toivoisin apua. Se vie varmasti kaikkein eniten asioita eteenpäin."
Mitä elintapahoito tarkoittaa?
Pietiläinen jakaa elintapahoidon neljään osa-alueeseen: ruokaan, liikuntaan, uneen ja mielen taitoihin. Ruoan osalta keskiössä on kylläisyys: ruokavalion tulisi olla kylläisyyttä tuottava.
Rosengård-Bärlund painottaa psykologisen puolen laajuutta: "Siinä meillä ei aina ole ihan hirveän paljon annettavaa. Voimme ottaa sellaisia asioita puheeksi ja käydä niitä läpi, mutta kovin usein ei ole mahdollista ohjata potilasta psykologin puheille."
Täydellisesti kaikille sopivaa lihavuuden hoitomallia ei ole. "Ainakaan meillä ei ole sellaista one size fits all -mallia.", Pietiläinen toteaa. ”Usein esimerkiksi vastaanotolla käyvät ihmiset ovat parhaimpia asiantuntijoita sen suhteen, miten tulisi syödä ja liikkua. He tekevät ihan valtavasti töitä sen eteen”, Rosengård-Bärlund täydentää.
Lääkehoito ja leikkaus
Lihavuuteen on tällä hetkellä olemassa kuusi lääkettä, joista viisi vaikuttaa kylläisyyden tunnetta lisäämällä. Lääkehoitoa harkitaan tietyillä kriteereillä: jos painoindeksi on yli 30 kg/m2, tai yli 27 kg/m2 yhdessä jonkin lihavuuden liitännäissairauden kanssa, voidaan lääkehoitoa harkita. Lääkehoito tulee aloittaa huolellisesti.
"Toivoisin, että lihavuuden hoidolle varataan aina oma vastaanotto, koska hyvä hoito vaatii sitä", Pietiläinen sanoo ja korostaa lääkehoidon merkitystä: "Jos syömisen hallinta on ihmisen haastepaikka, silloin nämä lääkkeet vaikuttavat siihen todella paljon."
Leikkaushoidossa kriteerit ovat erilaiset.
"Jos painoindeksi on yli 40 kg/m2, tai yli 35 kg/m2 ja lisäksi on liitännäissairauksia, voidaan ajatella lihavuusleikkausta", Rosengård-Bärlund kertoo.
Suomessa käytetään kahta pääasiallista leikkaustyyppiä: mahalaukun ohitusleikkaus, jossa mahalaukusta muodostetaan pieni pussi, ja mahalaukun kavennusleikkaus, jossa mahalaukusta otetaan iso säkkiosa pois, jolloin jäljelle jää pieni putki. Leikkauksen vaikutukset ovat sekä mekaanisia että hormonaalisia.
Terveet elämäntavat ja pienikin painonpudotus auttavat
Sekä lääkehoidon että leikkaushoidon pohjalla on aina elintapahoito.
"Usein esimerkiksi henkilöllä, joka menee lihavuusleikkaukseen, on kuitenkin taustalla pitkä elintapahoito ja käytetty ehkä lääkehoitoa", Rosengård-Bärlund kuvaa.
Terveellisistä elintavoista on aina hyötyä, vaikka paino ei putoaisikaan.
"Esimerkiksi liikunnalla on aivan varmasti vaikutusta, vaikka painolle ei tapahtuisi mitään - samoin terveellisellä ruokavaliolla, joka sisältää esimerkiksi riittävästi vitamiineja ja proteiinia, kaikkia aineita, joita keho tarvitsee", Pietiläinen muistuttaa.
Jo pienestäkin painonpudotuksesta voi olla suurta hyötyä.
“Jo 5–10 prosentin painonpudotus voi olla äärimmäisen merkittävää”, Pietiläinen sanoo. "Esimerkiksi maksarasva alkaa muuttua jo kahdessa viikossa."
Muut mittarit käyttöön
Pietiläinen haastaa painokeskeisen ajattelun.
"On melko väärin puhua painosta mittarina. Sen sijaan mittarin pitäisi olla jotain muuta mitattavaa – esimerkiksi se, että kävelee töihin kolme kertaa viikossa."
Pietiläinen muistuttaa myös toisesta tärkeästä asiasta.
"Itselleen pitää olla armollinen, ettei ole heti ruoska viuhumassa, jos on hieman poikennut siitä, miten oli aikonut toimia. Omat ajatukset kannattaa ottaa sillä tavalla haltuun, että puhuukin itsestään hyvää ja sanoo itselleen kannustavia asioita."
Tämä artikkeli perustuu Pia Penttalan, Kirsi Pietiläisen ja Milla Rosengård-Bärlundin haastatteluun.
