Milloin lihavuus vaatii hoitoa?
Kirsi Pietiläisen mukaan lihavuuden hoidossa tulisi päästä eroon painokeskeisestä ajattelusta ja ajatella tilannetta kokonaisuutena. Terveysnäkökulmasta lihavuuden hoidossa tarkastellaan kolmea M:ää:
- Metabolia (aineenvaihdunnalliset ongelmat kuten diabetes ja verenpaine)
- Mekaaniset asiat (nivelrikko, uniapnea) ja
- Mentaaliset asiat.
"Kaikkein tyypillisin avun hakemisen kohta on se, kun asiakas toivoo lihavuuslääkettä", kertoo Pietiläinen ja jatkaa, “Usein painonpudotus ei ole omin neuvoin onnistunut, tai jos on, on paino hiipinyt takaisin. Niinpä tarvitaan lääketieteellisiä apukeinoja vastustamaan kehon voimakasta vastarintaa painonpudotukselle”.
Pia Penttalan oma kokemus oli erilainen: hänen käännekohtansa lihavuuden hoidossa tuli verenpainetaudin myötä. "Siinä hetkessä syntyi jonkunlainen väläys: nyt Pia sinun täytyy ihan oikeasti hakea itsellesi apua."
Mistä hoitoa saa?
Lihavuuden hoidon ensimmäinen askel on ajan varaaminen lääkärin vastaanotolle. Pietiläinen myöntää realiteetit suoraan: "Hyvällä tuurilla saattaa päästä oman lääkärin, terveyskeskuslääkärin tai työterveyslääkärin pakeille. Sieltä sitten lähtee automaattisesti hyvät asiat liikkeelle, mutta välttämättä ei aina."
Pääsääntöisesti hoitopolut kuitenkin lähtevät lääkärin vastaanotoilta. Perusterveydenhuollossa voidaan hoitaa lähes kaikki lihavuuteen liittyvät asiat ja erikoissairaanhoitoon mennään pääasiassa lihavuusleikkausarviointiin.
Ensimmäisellä vastaanottokäynnillä tehdään perusteellinen elämäntilanteen, painohistorian ja terveyshistorian kartoitus. "Mitä tarkemmin, ja voisiko sanoa mitä raadollisemmin, se nykytilanne on kuvattuna, sitä paremmin pääsee eteenpäin", Pietiläinen sanoo. "Kannattaa kertoa lääkärille heti kärkeen, että nyt tämä asia ihan oikeasti haastaa elämässä."
Penttalaa ensimmäinen vastaanotto Pietiläisen luona jännitti. "Se oli todella pelottavaa. En voinut käsittää, kuinka pelottavaa oli astua vastaanoton sisäpuolelle." Hän kuitenkin päätti kertoa kaiken, ja lääkärin vastaanottavuuden ansiosta luottamus syntyi heti ensikäynnillä.
Hoitopolun haasteet
Kansainvälisen tutkimuksen mukaan kuluu keskimäärin kuusi vuotta, ennen kuin ihminen ottaa painonhallinnan haasteet esiin terveydenhuollossa. Tästä huolimatta Pietiläisen mukaan usein kuulee, ettei apua hakeva pääse jonkun muun sairauden jatkohoitoon. “Sanotaan, että tarvitsisit kyllä hoitoa, mutta sinun pitäisi nyt ensin laihduttaa parikymmentä kiloa ja tulla sitten takaisin."
Pietiläisen mukaan nykyinen tilanne lihavuuden hoidossa on usein hälyyttävä. “Laskimme, että yksi 250:stä, jolla on lihavuutta, saa terveydenhuollosta apua." Hän vertaa tilannetta diabetekseen: "Entä jos yksi 250:stä saisi apua diabetekseen, ja 249 yrittää pärjätä itsekseen?”
Tulevaisuuden näkymät
Tulevaisuuden suhteen Pietiläinen on toiveikas: "Useat eri lääkefirmat kehittelevät uusia erilaisia lihavuuden hoitoon tarkoitettuja molekyylejä. Niitä tulee markkinoille, sitten tulee kilpailua ja hintojen laskua."
“Myös lihavuuteen liittyvä koulutus paranee, sillä olemme aloittamassa sosiaali- ja terveysministeriön tuella hankkeen lihavuuden stigman hälventämiseksi", Pietiläinen iloitsee.
Lihavuuden hoitoon apua kaipaavalle Pietiläinen suosittelee aloittamista Terveyskylän Painonhallintatalon sivuilta www.painonhallintatalo.fi. Hän kehottaa analysoimaan elämän eri osa-alueita, ja kuinka ruoka, liikunta, uni ja mielentaidot vaikuttavat painonhallintaan.
"Sitten kun oma elämä on perattu ja analysoitu, voi rohkeasti ottaa yhteyttä omien tavoitteiden ja tarpeiden kanssa terveydenhuoltoon ."
Tämä artikkeli perustuu Pia Penttalan ja Kirsi Pietiläisen haastatteluun.
